Ota yhteyttä
Valitse kieli:

Terveellinen koiran ravinto

15.10.2012

Koira on mitä syö. Hyvin jaksava koira on saanut oikeanlaista ravintoa ja heikko koira on todennäköisesti saanut heikosti ravitsevaa ruokaa.

Hyvä ruoka, terve koira

Suomalainen vanha perinne koiranruokinnassa on ollut se, että koiralle annetaan loput ruoantähteet, mitkä päivällispöydästä jäävät. Koira ei kuitenkaan pärjää pelkillä ruoantähteillä, koska se ei saa niistä tarvittavaa energiaa, hiilihydraatteja ja proteiineja.

Jos koiraa ruokkii kotiruoalla, täytyy tietää koiran ravinnontarpeista, jotta osaa antaa ravintoaineita oikeassa suhteessa. Koiranruokintakin voi olla taitolaji.

Koirien valmisruoat ovat sinänsä helppo vaihtoehto, että niihin on laskettu ravintoaineiden suhde valmiiksi. Ruokia on myös olemassa koirien oman tarpeen mukaan. On ruokia pennuille, senioreille, aktiivisille koirille, pienille ja jättiroduille.

Valmisruuan valinnassa on kiinnitettävä huomiota oikeaan rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien suhteeseen sekä rasvan proteiinin ja hiilihydraattien lähteisiin.

Koiralle voi valmistaa ruoan itsekin. Se kysyy hieman viitseliäisyyttä ja perehtymistä eri ruoka-aineiden ravintopitoisuuksiin sekä hankintahintoihin. Itse valmistetussa ruoassa on huomioitava koiran ravintoainetarpeet tarkkaan.

Jokainen koiranomistaja voi itse päättää, haluaako antaa koiralleen valmisruokaa vai tehdä ravinnon itse. Joka tapauksessa on tärkeää, että ruokkii koiransa hyvin. Silloin lemmikki pysyy terveempänä ja säästöä tulee esimerkiksi eläinlääkärikuluissa.

Ruokinnassa on myös otettava huomioon säännölliset ruokinta-ajat, rauhallinen ruokintapaikka. Vettä tulee olla aina koiralle tarjolla.
 


Ruoka-aineallergiat

Koiran ruoka-aineallergia on immuunijärjestelmän ylireagointia ruuan sisältämää proteiinia kohtaan, siis allergisoiva proteiini on koiran ruuassa. Proteiinin lähteitä on lukuisia ja proteiinia on kaikenlaisissa koiranruuissa.

Proteiinin lähteitä ovat lihan lisäksi myös mm. maitotuotteet, viljat ja kasvikset. Mikä tahansa proteiini voi aiheuttaa ruoka-aineallergiaa.

Allergiaa edesauttaa suoliston limakalvon huono kunto, ruoka-aineen huono sulavuus ja suuri kuumennuskestävyys, jolloin ruoka-aineen käsittelemätön jäännösproteiini ärsyttää puolustusjärjestelmää.

On tutkittu, että tietyt rodut ovat alttiimpia ruoka-aineallergioille. Tällaisia rotuja ovat mm. Bokserit, Cockerspanielit, Springerspanielit, Colliet, Dalmatialaiset, Saksan paimenkoirat, lhasa Apsot, Kääpiösnautserit, Noutajat, Shar Peit, Pehmeäturkkiset vehnänväriset terrierit, Mäyräkoirat, Valkoiset länsiylämaan terrierit.

Allergisten reaktioiden todennäköisyys kasvaa, kun altistus tapahtuu usein ja suurissa määrissä, siksi yleisimmille raaka-aineille herkistytään useammin. Jos epäilet allergiaa, kannattaa kokeilla proteiinin lähteenä jotain sellaista ruoka-ainetta, johon koirasi ei ole tottunut; raakaruuista kalkkunaa, broilerijauhelihaa, lohta, lammasta tai kuivaruuista peuraa, ankkaa, jänistä.


Luonnollinen koiran ravinto

Liha on luonnollisen koiranruokinnan perusta, mutta sekään ei yksin riitä.

Koira periytyy villikoirista ja susista, jotka ovat lihansyöjiä. Vaikka koira onkin muuttunut esi-isistään, on sen ruoansulatuselimistö perusrakenteeltaan yhä samanlainen.

Aikuinen koira tarvitseekin ravinnossaan vähintään 18 prosenttia proteiinia. Valkuainen on koiralle ehdottoman tarpeellinen ravintoaine, sillä se suojelee lihasvaurioilta.

Käytännössä proteiinia koira saa juuri lihasta. Se onkin rasvan kanssa koiralle elinehtoisen tärkeä ravintoaine. Rasvasta ja proteiinista koira saa kaikki tarvitsemansa amino- ja rasvahapot, vitamiinit ja hivenaineet.

Hyvin aktiivinen työ- ja harrastuskoira tarvitsee hieman runsaammin rasvaa ravinnossaan kuin tavallinen kotikoira, koska rasva lisää työkestävyyttä. Rasvan lisääminen ruokavaliossa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiran ruokaan lisättäisiin voita tai öljyä. Rasvan koira saa esimerkiksi tuorelihasta ja -rustoista tai valmisruoan mukana.
 


Vitamiinit ja hivenaineet

Pelkkä liha ei kuitenkaan riitä koiran ravinnoksi, vaikka sen esi-isät ja sukulaiset sudet tulevatkin sillä toimeen. Lihasta ja rasvasta saadun energian lisäksi koira kaipaa ruoansulatukseensa kuituja ja luuston kasvun sekä entsyymitoiminnan tueksi vitamiineja ja hivenaineita. B1-vitamiini auttaa koiraa energia-aineenvaihdunnassa, E-vitamiini ja seleeni vahvistavat lihaksia, luut ja nivelet kaipaavat kalsiumia, fosforia, magnesiumia sekä D-vitamiinia. 

Ruokinnassa on otettava huomioon, että koiran vitamiinien ja hivenaineiden tarve kasvaa koiran aktiivisuuden lisääntyessä, koiran sairastaessa ja myös tiineyden ja imetyksen aikana. Koiran hivenaine- ja vitamiinilisät tulisikin suhteuttaa koiran kulloisenkin tilan mukaan. Hyvin aktiivinen työ- tai harrastuskoira tarvitsee myös hiilihydraatteja jaksamiseen ja palautumiseen.


Koiran elämänkaari

Pennun ravinnossa tulisi olla keskimäärin 22 prosenttia proteiinia ja viisi prosenttia rasvaa. Annostelussa tulee olla tarkkana, sillä liiallinen energia voi johtaa ylipainoon, joka taas saattaa aiheuttaa merkittäviä vahinkoja pennun luustoon ja niveliin. Heikkoravinteinen ruoka voi hidastaa kasvua ja heikentää pennun kuntoa.

Kun koiransa ruokkii hyvin pennusta pitäen, pysyy se myös terveempänä. Koiralle ei anneta ruokaa pelkästään siksi, että se pitää nälän loitolla, vaan myös siksi, että se jaksaa paremmin ja pysyy hyväkuntoisena.

Koiran ikäännyttyä on kiinnitettävä huomiota vähenevään energiantarpeeseen. Vanhentunut koira tarvitsee energiaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin nuori yksilö. Muutokset ruokavalioon on hyvä tehdä asteittain. Liian äkkinäiset ravintotottumusten muutokset saattavat aiheuttaa koiralle ruoansulatusongelmia.

Oikeanlainen ravinto oikeaan aikaan lisää koiran elämänlaatua, hidastaa vanhenemista ja ehkäisee sairauksia.